—
Nyt leikkausten iskiessä järjestöihin minulle tulee henkinen hätä.
Järjestöt tukena elämän haasteissa
Olen saanut kasvaa ja voimaantua Kulttuuripaja Kajon turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. On myös muita järjestöjä, jotka ovat auttaneet minua elämäni varrella. Juuri nyt elämäntilanteeni on jälleen erittäin haastava ulkopuolisista tekijöistä johtuen ja tarvitsen tästä kaikesta selvitäkseni tukijoukkoja ympärilleni. Samaan aikaan olen palaamassa työelämään, mistä olen erittäin innoissani. Minulla on siis asioita, jotka minua tässä tilanteessa tukevat, mutta vaara siihen, että luiskahdan jälleen rotkon pohjalle, on merkittävän suuri. Minä en selviä yksin.
Kunpa emme antaisi heidän hukkua!
Luojalle kiitos, minun resilienssini on kasvanut vuosien myötä. Olen ollut tämänlaisessa tilanteessa ennenkin ja selvinnyt siitä. En silloinkaan ollut yksin vaan takanani seisoi viranomaisten ja järjestöjen tiivis joukko. Tiedän selviäväni nytkin vaikka tukitoimet verrattuna lähes vuosikymmenen takaiseen eivät ole enää yhtä kattavat. Huoleni koskeekin niitä ihmisiä, joiden hätä on minua suurempi. Huonompiosaisten tuista leikataan, heitä kannattelevien järjestöjen tuista leikataan. Jo valmiiksi ahdistuneelle nämä voivat olla viimeinen pisara koettelemusten meressä. Kunpa emme antaisi heidän hukkua!
Mitä minä voisin tässä tilanteessa tehdä?
Järjestöt joutuvat jatkuvasti todistelemaan olemassaolonsa tärkeyttä. Minä olen palvelusta hyötyvä osapuoli ja tunnen oloni tässä taistelussa voimattomaksi. Mitä minä voin tässä tilanteessa tehdä? Olen valtavan kiitollinen siitä kaikesta, mitä minun hyväkseni on tehty, mitä ohjausta, tukea ja kannustusta olen saanut. Olen kiitollinen, olen kiitollinen!
Kajon vertaisohjaaja