—
”Kajolla tulee nähdyksi kokonaisena ihmisenä, saa jakaa sen verran kuin itse haluaa.
Kajolla on turvallista käsitellä asioita ja turvallista tuntea. Ensimmäistä kertaa elämässä koen olevani tärkeä yhteisön jäsen. ”
Ovesta purkautuu äänekäs kylttejä heilutteleva joukko. Äänten sekamelskasta on erotettavissa yksi iskulause: Kajolle jatkoa! Joukko kerääntyy tiiviiksi riviksi yleisön eteen ja hiljenee. Yllätykseksi kylteissä ei olekaan mitään vaatimuksia vaan ne kertovat siitä, mitä Kulttuuripaja Kajo on heille yhteisönä merkinnyt.
Tämä vahvasti mieleen jäänyt muisto viime syksyn Kajon loppuseminaarista – ”Tyhjästä tilasta yhteisöksi” – koskettaa edelleen. Kajo kehittämishankkeena oli tullut päätepisteeseensä, ja tuolloin emme vielä tienneet, mitä vuosi 2022 tuo tullessaan. Meteliä kannatti siis vielä pitää. Hyvin kävi. Toiminta sai jatkoa sekä myönteisellä STEA- avustuspäätöksellä että Mikkelin kaupungin ja Essoten taloudellisella tuella.
Kolme vuotta sitten saimme avaimet Savilahdenkatu 5-7 sisäpihalla olevaan liikehuoneistoon.
Se oli tyhjä tila. Työntekijöinä meille oli annettu tehtäväksi perustaa Mikkeliin kulttuuripaja. Aivan tyhjin käsin emme olleet, sillä taustaorganisaatiollamme Sosped-säätiöllä oli ollut jo vuosien ajan sosiaalipedagogisella otteella toteutettua kulttuuripajatoimintaa eri paikkakunnilla. Uuden edessä olimme kuitenkin me kaikki sekä työntekijät että tulevat Kajolla kävijät.
”Kaikki ihmettelimme alussa mitä tämä oikein on. Ajan myötä Kajosta muodostui yhteinen tila, jota yhdessä rakennetaan. Yhteisö rakentuu koko ajan arjen kommunikoinnin ja prosessien kautta. Tehdään yhdessä tekemisen kautta asioita.”
Nimensä Kajo sai kävijöiltään ja sen alkukirjaimista voi löytää lauseen: ”Kulttuurin Avulla Jokaiselle Onnistumisia”. Kulttuurilla tarkoitamme kaikkea sitä, mitä ihmisen elämään liittyy. Monipuolinen ryhmätoiminta on kulttuuripajatoiminnan ydin. Ryhmiä ohjaavat Kajolla koulutetut vertaisohjaajat, työntekijät toimivat taustalla tukena. Osallisuutta on olla mukana itse valitsemallaan tavalla; on yhtä arvokasta osallistua ryhmään kuin seurata toisten tekemistä vierestä.
Käytännössä toiminta vastaa hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten haasteisiin. Olemme saaneet verkostolta paljon kiitosta siitä, että tänne voi ohjata asiakkaitaan statuksesta riippumatta, ja myös tilanteen muuttuessa kävijä voi edelleen osallistua toimintaan. Mukana voi olla myös anonyymisti; kävijä itse päättää mitä haluaa itsestään kertoa ja millä tavoin osallistua toimintaan. Vapaaehtoisuus sitoutua yhteisöön kantaa ja kannattaa.
”Kajolla käy paljon erilaisia ihmisiä ja kaikilla oma mielenkiintoinen tarina, jossa korostuu erilaisuus eikä mitään pidetä itsestään selvyytenä. Tämä on asia, joka tuppaa ihmisiltä unohtumaan, että emme kaikki ole samalaisia ja hyvä niin.”
Kajon vertaisohjaajana mindfulnessia, villasukkia, taideryhmiä; teini-iässä alkaneista ongelmista, viranomaisverkostossa vuosien rämpimisen kautta tähän hetkeen, jolloin on 30-vuotiaana löytänyt elämälle kaipaamansa suunnan ja aloittanut opinnot ammattikorkeakoulussa.
Musiikkia, elokuvia, avantouintia; työkyvyttömyyseläkkeellä voi olla rohkea, astua omalle epämukavuusalueelleen, kouluttautua vertaisohjaajaksi ja saada uutta sisältöä elämäänsä.
Sivellin ensimmäistä kertaa kädessä kouluaikojen jälkeen; pelko epäonnistumisesta jälleen.
Kajolla ei arvostella eikä arvoteta ja maalaamisen kautta saa kokea ”pahan olon jalostuvan iloksi”.
”Prosessit eivät tapahdu tyhjiössä. Merkityksellistä on se, millaista kommunikaatiota on arjessa, miten tulee kohdatuksi, millaisissa rooleissa pääsee olemaan, millaisia mahdollisuuksia on toimia ja onko turvallinen olla. Nämä kaikki luetellut asiat eivät ole yksilön ominaisuuksia vaan ovat suhteessa ympäristöön.”
Lainaukset Kajon kävijöiltä.
Kiittäen, Sari Mäkitalo-Tulokas, toiminnanohjaaja, Kulttuuripaja Kajo